sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Anish Kapoor—subliimia aistillisuutta


Kuva: Mikel Agirregabiria

Jos jotain hämmästelen ja ihaillen rakastan, niin se on Anish Kapoorin taide. Näin Bilbaon Guggenheimissa kesällä hänen näyttelynsä ja tajusin, että voisin keskittyä pelkästään hänen töihinsä loppuelämäni ajan. Niistä välittyy heti aistillisuuden ja transkendentalisuuden vaikutelma: syvyyttä luotaavat tyhjät tilat, tummina ja kiiltävinä heijastelevat peilipinnat, voimakkaiden pigmenttivärien peittämät unenomaiset maisemat. Hindulaisuus, buddhalaisuus ja romanttiset itämaisuutta koskevat käsitykset nousevat välittömästi mieleen, mutta ne ovat vain pinnallisia kulttuurisia koodeja, sillä veistosten merkitykset ja muodot elävät omassa todellisuudessaan. Itse asiassa muotojen outous ja persoonattomaksi jäävä pinnankäsittely harhauttavat katsojaa.

Kuva: Michael Holler

Kuva: monoculaire

Töillä vaikuttaa olevan oma vaikutusvaltansa ja karismansa eivätkä ne ole pelkästään taiteilijan kulttuuritaustaan liittyviä. Kapoorin työt ammentavat taiteen perinteestä, mutta kyse ei ole taidehistoriallisen polun kulkemisesta ja taiteen traditioiden suojelemisesta vaan taiteen kielen kääntämisestä ja uusien yhteyksien rakentamisesta. Kapoor esittää meille uskomattomalla taidolla ennennäkemätöntä muotokieltä. Tästä syystä hänen taiteensa luo itse omat merkityksensä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti